Suomen historian suurin kähmintä Garden-lööppien ulkopuolella – ASO-järjestelmän 20 miljardin puhallus

Mediassa ja eduskunnan kyselytunneilla jaksetaan viikko toisensa jälkeen kohuta Garden- ja Valmet-investoinneista. Puhutaan alle 200 miljoonan euron kertakaikkisista summista. Samaan aikaan hallinnossa ja pienten oligarkkipiirien kabineteissa ollaan viemässä läpi operaatiota, jonka tasevaikutukset ja varallisuudensiirrot mitataan miljardeissa. Kyse on asumisoikeusjärjestelmän (ASO) alasajosta ja sen kaappaamisesta yksityisiin taskuihin.

Sinisilmäiset lampaat tietenkin määkivät kuorossa, että ”ei kai näin voi Suomessa tapahtua”.

Herätkää. Se on jo tapahtunut.

Muistatteko, kun aikoinaan huonon ja aukkoisen lainsäädännön avulla herra Liukko onnistui saamaan omistukseensa 51 prosenttia peräti 5 300 ASO-asunnosta? Ja millaisella panoksella? Yhteensä vaivaisella 150 000 eurolla. Kun peliä pelataan huonosti laaditulla lailla ja asukkaiden kustannuksella, Suomessa puolen yksiön hinnalla voi saada 2600 kaksiota – ja kuitata hallintaan puolen miljardin euron kiinteistövarallisuuden.

Päivitys: Jari Ojalan kommentista nappasin linkin: https://www.rakennuslehti.fi/2010/11/perttu-liukku-osti-pilkkahinnalla-enemmiston-asumisoikeusyhtiosta/

Tämä on oppikirjaesimerkki siitä, miten velat sosialisoidaan ja omaisuus privatisoidaan. Aikaisempi huonosti tunnettu esimerkki oli Hakan asuntomassan kähmintä.

Julkiset velat, mutta kenen omaisuus?

Asetelma sai alkunsa Marinin hallituksen tahdosta, kun asumisoikeusyhteisöjen lainat luokiteltiin virallisesti julkiseksi velaksi. Mutta tässäpä onkin se hieno suunnitelma: vaikka velka määriteltiin valtion ja veronmaksajien rasitteeksi, vastaavaa varallisuutta ei tietenkään kirjattu julkiseksi omaisuudeksi.

Tämä luo täydellisen sokean pisteen. Jos ASO-järjestelmä ja sen velat kerran ovat EU-virallisesti osa julkista sektoria, silloin järjestelmään kohdistuvia poliittisia päätöksiä ja hinnoittelua on katsottava lainsäädäntöjärjestelmän vaatimalla tavalla. Se tarkoittaa riippumattomia, virallisia ja kattavia vaikutusarviointeja etukäteen ja jälkikäteen.

Missä nämä arviot ovat? Ei missään. ASO-asioissa ns. ”omistajat” toimivat edelleen kuin villissä lännessä – vaikka heidän oikeutensa omistaa on vähintäänkin kyseenalainen, kun riskit ja velat on sälytetty julkiselle puolelle ja 100-prosenttisesti asukkaiden maksettaviksi.

Miljoonien niistäminen vs. 280 miljoonan vuotuinen vastikepommi

Nyt on muotia vaatia päteviä vaikutusarvioita hyttysenkakan kokoisista nollatutkimuksista, mutta aso-asuntojen politiikkamuutoksen kohdalla katsotaan muualle.

Katsotaanpa lukuja, joista vaietaan. Viime vuosina ASO-vastikkeita hilattiin eräissä kohteissa ylös jopa 45–50 prosenttia. Jos leikitään konservatiivisilla suuruusluokilla – 65 000 asuntoa, 67 keskineliötä ja 11 euron hypoteettinen perusvastike – tarkoittaa 45 % korotus asukkaille yhteensä yli 282 miljoonan euron lisälaskua vuodessa.

Kun tätä verrataan kohuttuihin Gardeniin ja Valmetiin, huomataan, että lööpeissä pyörivät pikkurahat. ASO-politiikan vuotuinen vastikeryöstö pitää kertoa vähintään kymmenellä, jotta päästään tasevaikutuksiin: puhutaan 2,8 miljardin euron tasevaikutuksesta. Ja tämä kaikki on tehty ilman minkäänlaista julkista kontrollia tai avoimuutta. Tuttua korruptiotako?

Lopullinen lottovoitto puhtaana käteen

Tämä vastikkeiden raju korottaminen oli vasta pehmitystä. Varsinainen pommi odottaa lakihankkeessa, jolla suuryhtiöt haluavat löysentää asumisoikeussopimusten purkuehtoja, heikentää asukkaiden pysyvyyttä ja muuttaa taloja tavallisiksi vuokrataloiksi.

Tavoitteena on ASO-järjestelmän lopullinen kaappaus, joka hyödyttää niin Kokoomuksen kuin Demareidenkin etupiirejä. Järjestelmään on leivottu sisään asuntojen arvonnousua ja pääomaa siten, että puhalluksen bruttoarvo on 25 miljardia euroa. Lainojen maksun jälkeenkin oligarkeille on jäämässä n. 20 miljardia euroa puhtaana käteen – ilman, että he ovat koskaan sijoittaneet järjestelmään omaa riskipääomaansa.

Tämän hintaisen politiikan todelliset, mitatut ”hyödyt” näkyvät jo nyt: käynnissä on massiivinen asukaspako sieltä, missä korotukset olivat rajuimmat. Vahingon kärsivät tavalliset asukkaat, joille muuttaminen maksaa pelkästään tuhansia euroja per perhe.

Suomessa kuulemma on maailman toiseksi vähäisin korruptio. Niinhän se onkin: meillä kaikkein suurin kähmintä ja miljardien omaisuuksien vieminen toisilta ja valtiolta osataan vain muotoilla lainsäädännöksi. Liukon tapaus näytti jo suunnan, ja nyt sitä ollaan tekemässä moninkertaisessa mittakaavassa. Onko eduskunnassa ketään, joka uskaltaa pysäyttää tämän puhalluksen ennen kuin on liian myöhäistä?

Ilmestynyt alunperin Uuden Suomen puheenvuoro-blogina 18.7.2026 .

Lasse Laaksonen

 Mitä ajatuksia artikkeli herätti:

Jaa: